Lapsellista kiukuttelua vihreiltä
Poliittiset virkanimitykset eivät laajassa mittakaavassa ole hyvä asia, mutta virkamieskunnan ylimmässä johdossa ne puoltavat paikkaansa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että virkamieskunta käyttää erittäin merkittävää päätäntävaltaa ja osaan viroista on erittäin perusteltua käyttää demokraattista valintaprosessia. Tällaisiin virkoihin kuuluvat myös Helsingin apulaiskaupunginjohtajat.
Ikiaikaisen läänityssopimuksen mukaan Helsingin kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien pestit jaetaan kaupunginvaltuuston voimasuhteiden mukaan. Nyt katkolla oli sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan paikka.
Tämä paikka olisi kuulunut vihreille. He ovat kaupungin toiseksi suurin valtuustoryhmä. Valituksi tuli kuitenkin demarien Ritva Viljanen. Kokoomus ratkaisi valinnan Viljasen eduksi. Lex Brax -vihapuhelaista tuttu Tuija Brax (vihr.) jäi valitsematta.
Syy Viljasen valintaan on asiaa tunteville selvä: Vihreät lähtivät pullikoimaan kun Kokoomuksen mandaatilla valittavan terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan pestiin oli tarjolla Laura Räty. Täysin käsittämättömästi Vihreät lähtivät ehdottamaan pestiä Minerva Krohnille, yhtenä syynä Rädyn ikä.
En ymmärrä lainkaan Vihreiden ikärasistista kritiikkiä Rätyä kohtaan. Hän on yksi pätevimmistä tapaamistani poliitikoista ja on saanut Stadin terveydenhuollon organisaatiouudistuksen hyvään vauhtiin.
Vihreiden Krohn-temppuilu oli poliittiselta taktikoinniltaan äärimmäisen typerä. Koska demarit tukivat Rätyä, Kokoomukselle jäi demareita kohtaan kunniavelka – ja palanen hampaankoloon vihreitä kohtaan. Mutina vähäisestä konsultaatiosta on lähinnä tekosyiden keksimistä jälkikäteen.
Siirtämällä Haataisen Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi Demarit tekivät mestarillisen peliliikkeen. Demariläänitetty apulaiskaupunginjohtajan paikka tuli täytettäväksi seuraavan valtuustokauden yli ja näin Demarit saavat säilytettyä valta-asemansa uhkaavan vaalitappion alla. Bonuksena Kokoomus saa makoisan kansliapäällikköpaikan.
Ilmiselvästikään tämä ei miellytä vihreitä.
Puolueen edustajat ovatkin aloittaneet julkisen kiukuttelun. Muun muassa Soininvaara, Ylikahri ja Oksala ovat tuohtuneet kovasti. Lisäksi Vihreät on ilmoittanut ryhtyvänsä täydelliseksi vastarannankiiskeksi kaikessa fiksussa päätöksenteossa. *Huoh*
Ensimmäinen Vihreiden kiukuttelun uhri on Guggenheim. Sen sijaan, että kaupunkilaiset olisivat saaneet sanoa sanansa asiasta tulevissa kuntavaaleissa, Vihreät kaatavat esityksen kaupunginhallituksessa. Tällaistako on demokratian ja kansanvallan kunnioitus loukkaantuneessa Vihreässä liitossa?
Sääliksi käy Jussi Salonrantaa (kok.), joka on rakentanut kuntavaaliohjelmansa nimenomaan Guggenheimin varaan. Jussin Gugge-blogaus kannattaa lukea, vaikka asiasta ei olisikaan samaa mieltä. Siinä on monia hyviä pointteja.
Vihreiden kannattaisi uhmassaan muistaa, että he ovat nimenomaan ajamassa Helsinkiin kaikkea kivaa ja hauskaa. Pyöräteihin, kulttuurijuhliin ynnä muihin vastaaviin projekteihin voi kaikkiin argumentoida vastaan samoilla ”onko tämä nyt varmasti taloudellisesti kannattavaa” ja ”eikö tätä voisi rahoittaa yksityisin varoin” -argumentein.
Kaikilla poliittisilla puolueilla on tavoitteena saada Helsingistä menestyvä ja kasva kaupunki, joka pystyy kilpailemaan tasavahvasti muiden Itämeren miljoonakaupunkien kanssa. Meillä ei ole mitään syytä lähteä kotimaiseen tit for tat -läpsintään Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Vihreiden kannattaisi siis unohtaa lapsellinen kiukuttelunsa ja antaa kaupunkilaisten päättää Guggenheimistä tulevissa kuntavaaleissa.
