Kontulan peruskoulu-uudistus: teinit toimeentulotukea hakemaan

Melko monet nytkin koulussa olevat joutuvat hakemaan toimeentulotukea elämänsä jossain vaiheessa. Onko Ossi sitä mieltä että heidän ei pitäisi handlata tätä taitoa – joka tarkoittaa sitä että apua hakiessaan he joutuvat pitämään virkaijiljoita kiireisinä ja näin ylikuormittamaan byrokratiaa?

Ja mitä tiedän asiasta, niin toimeentulon hakeminen on hyvin byrokraattinen ja luukuttamista. On ihan hyvä osata asioita sen varelle että jossain vaiheessa elämää joutuu siihen tilanteeseen.

Kontula kirjoittaa ”Nuorten kokemusmaailman ja koulun keinotodellisuuden välille on revennyt valtava kuilu”, jonka jälkeen antaa _esimerkkinä_ nämä hinduille kokkaamisest ja TTT:n haut.

Se on kuule sitä oikeeta elämää. Onneks on Google, mut eipä sen käyttämistä mulle ainakaan koulussa oo opetettu!!

Tää on vähän niinku pakkoruotsikeskustelu, kaikki kielet on tärkeitä ja voisin tähänki sanoa että kaikki taidot on tärkeitä, ei pidä Ossi väheksyä mitään taitoa.

No pitääpäs. Ei vasemmisto enää aja sellaista politiikkaa, jonka avulla kaikille työhalukkaille olisi töitä.

Vasurien haaveissa on mm. ”tonnin kansalaispalkka”, jolla ”massat saisivat massoja” ja ay-liikkeen vallan kasvattaminen. Töihin pääsystä tehdään jatkuvasti entistä hankalampaa ja töissä olevilta verotetaan aivan liikaa jotta saadaan tällaiset passiiviväestön kansalaispalkan kaltaiset etuudet maksettua.

Kyllä tuossa kolumnissa oli asiallisia pointteja, vaikka tuo toimeentulotuen haku esimerkkinä pisti minullekin vähän silmään. Hindu-ruoka-juttu oli kai ihan asiallinen, neuvotaanhan suomalaisille liikemiehillekin (ainakin joskus) ettei amerikkalaisille kanntata tarjota poroa. Kyse oli kai samanlaisesta tapojen ja asenteiden tuntemuksesta, joka tekee yhdessäolosta luontevampaa, ei sen kummempaa.

Tuntijakoa kyllä puolustaisin, vaikka integroidulla opettamisellakin on sijansa. Joidenkin perustieteiden perusteet on varmaan hyvä opettaa niihin keskittyen, (matematiikka, fysiikka, kemia), vaikka niihinkin on sitten hyvä kytkeä konkreettisia esimerkkejä.

Mulle on opetettu työhakemuksen ja CV:n kirjottamiset äidinkielen- ja enkuntunneilla.

Ossi: Ei kannata ihan orgasmia saada näin pienestä asiasta. Sähän lähdet yleistämään oikein todenteolla Ossi ja vielä käristämään todellisesta sanomasta. Tulee ihan kokoomuslaisten Ben mieleen tästä letkautuksesta.

Ja onko siinä jotainki ongelmaa sinulle Ossi, että korostaa sitä et ihmisille pitää opettaa puolustamaan itseään työelämässä?

Työelämä on kuitenkin kovettunut ja aika monissa yksityisissä firmoissa heitetään surutta jengii ulos pienistäkin asioista, mitkä on perjaatteessa työehtosopimuksien vastaista. Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä että oikeistosta ei olla tultu vastaan näissä työelämän kysymyksissä, vaan korostaa aina sokeasti yrittäjyyttä. Oikestossa opetetaan elämään työnantajan armoilla, vaikka tämä rikkoisi sääntöjä ja pahimmillaan lakia. Lakkoilut on oikeistolle ollut kirosana, vaikka se on tavallisille ihmisille aina jossain vaiheessa elämää tarpeellinen toimenpide. Työnantajien pitää nähdä joskus, että ketkä nämä työt oikeesti Suomessa tekevät ja toivon että Ossi ja kumppanit tulisivat vastaan, jos haluavat edustaa maltillista oikeistoa.

Ossi: Tämä pisti minua silmään-> ” Miten olisi ennemminkin opettaa lapsille, että rahaa saa työnteosta eikä fattasta?” Voitko sanoa käsi sydämmellä että palkkataso on suomessa kehittynyt menojen mukana? Voitko sanoa että työllä ansaittua palkalla voi aina suomessa elättää itseään? Ja otetaan huomioon se, että kokoomus, keskusta ja rkp eivät ole tulleet vastaan minimipalkan korottamisessa, joka auttaisi monia taloudellisista vaikeuksista pääsemään pois. Työn pitää olla kannattavaa. Ei yrittäjäkään sijoita rahojaan jonnekkin, missä se menettää enemmän, kuin voittaa. Nyt Tarvitaan realismia ja asioitten suhteuttamista työelämän asioihin. Minä kannatan kapitalismia, mutta silloin ku se menee hyvinvointivaltion kanssa käsikädessä, en ahneuden ja orjapalkkojen mukaan, niinku Kiinassa esimerkiksi on käynyt.

Kuuntelin juuri yhdysvaltalaisen Fullbright stipendiaatin esitelmän suomalaisten ja yhdysvaltalaisten koulujen eroista. Kierreltyään ympäri maata erityyppisissä kouluissa, hän arvioi, että suomalaisissa kouluissa työ on paljon itsenäisempää, vähemmän stressaavaa ja itsenäiseen työhön kannustavaa. Myös opettajien mahdollisuudet työn suunnitteluun ja yhteistyöhön sosiaali- ja terveyssektorin kanssa olivat hänen arvionsa mukaan paljon paremmat. Hänen arvionsa mukaan suomalaiset koulut eivät ole läheskään niin tehdas- tai vankilamaisia, kuin mitä tilanne on hänen työ-ympäristössään (joka tosin oli niitä maan ongelmallisimpia alueita.